Sotamiessukua

– Isäni oli tehtaassa töissä Vahvialassa jossa minut ”asennettiin”. Viipurin maalaiskunnassa sijaitsevan kylän nimi oli Nurmi, mutta synnyin kuitenkin Helsingissä, Kätilöopistolla Aleksis Kiven päivänä 10.10.1930, liput saloissa.

     Näin luonnehti Pentti elämäntaipaleensa alkuvaiheita, pienoinen pilke silmäkulmassaan. Perhe oli silloin kirjoilla Pohjois-Pirkkalan seurakunnassa, Nokialla sijaitsevan Viikin kartanon alueella. Vanhemmat Sulo ja Lempi sekä lapset Pentti, Anna-Liisa, Helvi ja Ossian muuttivat Nokialta Tuusulaan kuuluvalle Keravalle maaliskuussa 1931. Kirkonkirjoihin hänet merkittiin nimellä Pentti Ensio Krut. Hän kertoi ylpeänä, että Krut (suom. ruuti) oli vanha sotilasnimi. Isän Sulo Vihtori Krutin puolelta suku oli lähtöisin Karstulasta ja äidin suku Tyrväältä sekä Kiikasta. Vuonna 1892 syntynyt isä oli seikkailija ja osallistunut Aunuksen retkeen ja Viron vapaussotaan. Hän sai Aunuksessa kuppataudin ja kuoli varsin nuorena. Lapsia oli kahta sarjaa. Äidillä, vuonna 1889 syntyneellä peltisepän tytär Lempi Johanna Nyholmilla, oli ensimmäisestä avioliitosta neljä lasta. Sulon kanssa syntyi vielä kaksi lisää, joista Pentti oli nuorin.

     Pentti oli kiinnostunut juuristaan ja esivanhemmistaan. Kirkonkirjoista käy ilmi, että Sulon vanhemmat käyttivät Krut-nimeä, mutta kaksi sitä edeltävää sukupolvea olivat talollisia eivätkä tuota nimeä käyttäneet. Sotilas löytyy 1700-luvulta: Lars Christofferinpoika Roth, joka oli syntynyt noin 1740 ja kuollut heinäkuussa 1810 Karstulan Pääjärven Luksanniemellä. Roth-nimi muuttui Krutiksi. Näin on saattanut käydä rippikirjaa pitäneen papin takia. Nimien kirjoitustavat vaihtelivat sen mukaan, miten pappi ne kirjasi.

     Pentin lähes seitsemän vuotta vanhempi sisar Anna-Liisa kävi kansakoulua, jonka opettaja Väinö Siirilä oli suomalaisuusaatteen innokas kannattaja. Hän huomautti usein ruotsinkielisestä nimestä sanoen, että ihan sama mikä nimi ihmisellä on, kunhan se vain on suomalainen. Niinpä Sulo-isä valitsi uuden nimen annetusta sukunimiluettelosta. Vanha sotilasnimi vaihtui Kaskipuroksi 31.12.1935 maaherran päätöksellä perheen asuessa Keravalla. Vaikka Kaskipuro-nimeä ei ole suojattu niin sitä ei ole kenelläkään toisella Suomessa. Myöhemmin Pentti on todennut, ettei nimenmuutos ollut hänelle mieleen.

– Ruutina olisi ollut paljon komeampaa.