Luottamustehtävissä

Albumiin kirjattua – osa XIII

Tero Linnamies | 8. syyskuuta 2022

– 50-luvulla kun tulin tähän hommaan mukaan, tulin graafikoitten jäseneksi ja sitä kautta jouduin erilaisiin tehtäviin. Ensiksi juryihin ja sitten muunkinlaisiin lautakuntiin ja sillä tavalla.

Pentti oli ollut 1960-luvun alusta lähtien aktiivisesti mukana suomalaisessa taide-elämässä, oli sitten kysymyksessä osallistuminen koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin tai osto- ja arvostelulautakuntiin, taidegraafikkojen asian eteenpäin vieminen tai taiteilijaprofessuurin hoitaminen. Pentti oli Suomen Taidegraafikkojen johtokunnan jäsen 1959-74, toinen varapuheenjohtaja 1966-70 ja puheenjohtaja vuosina 1970-74. Hänen aikanaan liitto perusti ensimmäisenä suomalaisten taiteilijoiden ammattijärjestönä oman taidegallerian, ja ryhtyi Pentin aloitteesta 1963 toimittamaan kannatusjäsensalkkuja.

Ensimmäisen salkun taiteilijat olivat Aarne Aho, Vilho Askola, Pentti Kaskipuro ja Väinö Rouvinen. Pentin työ oli Sieniä, joka tunnetaan myös nimellä Nature morte. Salkkuvedoksia otettiin 99 kappaletta. Pentti ehdotti uuden grafiikan oppi- tai käsikirjan kustantamistakin, mistä löytyy pöytäkirjamerkintä toukokuulta 1967.

Oli meillä vaikeitakin aikoja ja piti taata lainoja. Pentti Lumikangas, joka oli varajäsen, oli ollut huolissaan ja kysellyt, että jos emme pystykkään maksamaan takaisin ottamaamme velkaa, niin mitenkäs minulle sitten käy – joudunko minä varavankilaan, jos te joudutte vankilaan, te varsinaiset?

1970-luku toi Pentille monia julkisia tunnustuksia ja tehtäviä, vaikka hän olikin koko ajan pyrkinyt rajoittamaan niiden osuutta elämänmenossaan. Pentin lukeneisuus sekä laaja ja monipuolinen taidekentän tuntemus tekivät hänestä arvostetun ja aina luotettavan asiantuntijan. Kaskipuro oli ensimmäinen mukana ollut taiteilija, kun Aune Laaksonen aloitti nykytaiteen keräämisen 1971 Keravan uudessa kirjastossa. Pentti ryhtyi asiantuntijaksi, kun Laaksonen ja hänen talkooväkensä keräsivät 158 teoksen taidekokoelman 1974, juuri 50 vuotta täyttäneen Keravan kunniaksi.

– Kaupunki omisti sitä ennen vain kymmenen taideteosta. Niiden joukossa oli DDR:stä saatu grafiikkasalkku. Minä tunsin paljon taiteilijoita. Kävimme Aunen kanssa heidän ateljeissaan ja hieroimme suoria taidekauppoja.

Vuonna 1974 tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti Pentin yhdessä näyttelijä Eeva-Kaarina Volasen kanssa taiteilijaprofessoriksi viisivuotiselle toimikaudelle, joka kesti aina 1979 toukokuun loppuun asti. Pentin ehdokkuuteen vaikutti erityisesti Taiteen keskustoimikunnan toteamus, että Kaskipuro oli tuonut maallemme mainetta osallistumalla menestyksellisesti lukuisiin kansainvälisiin näyttelyihin ja biennaaleihin. Vuonna 1982 Eurographica julkaisi Pentin taiteesta mittavan teoksen nimellä Pentti Kaskipuro Grafiikkaa-Grafik-Graphics, jonka hän kaksi vuotta myöhemmin signeerasi ja antoi Eeva-Kaarina Volaselle. Tämän teoksen löysin antikvariaatista vuonna 1999, jolloin sen omistaja oli tammikuussa menehtynyt äkilliseen sairauskohtaukseen.

Pentti oli Luova Grafiikka ry:n hallituksen jäsen 1974-84. Vuonna 1975 hänet kutsuttiin Jyväskylän grafiikkatriennaalin juryn jäseneksi. Tässä tehtävässä hän toimi lähes kymmenen vuotta.

– Olen viime ajat joutunut työskentelemään eniten vedostamisen parissa. Nyt on valmiina painos jälleen Bo Alverydille ja äskettäin tein laatan Apotekbolagets Konstföreningenille Tukholmaan. Niitä olen vedostanut myös sadan kappaleen painoksen. Tuntuu että jatkuvasti on kysyntää suomalaisille kurkuille Ruotsissa. BA on myynyt vihannessalkkunsa ja kyselee jo uusia laattoja. Mielenkiintoista kuulla että olet aloittanut litografioiden kanssa, senhän pitäisi sopia sinulle hienosti. Itse tein muutamia 20 vuotta sitten, mutta silloin oli kyse tekniikkakokeilusta.

Näin kertoili Pentti maaliskuussa 1981 Svenrobert Lundquistille, joka oli lupautunut kirjoittamaan esipuheen Luova Grafiikka ry:n myöhemmin julkaistavaan luetteloon.

Graphica Creativa 1984, Luova Grafiikka -yhdistyksen 10-vuotisjuhlanäyttely oli aivan erityisesti Pentti Kaskipuron näyttely. Tämä kaikkialla tunnettu graafikkomme oli ollut alusta alkaen näyttelyn korvaamaton, aktiivinen ja luotettava asiantuntija ja ideoija. Hän oli myös toiminut kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtajana jokaisessa yhdistyksen järjestämässä näyttelyssä. Tällä kertaa Luova Grafiikka oli antanut hänelle kunniatehtäväksi nimetä ne nykygrafiikan mestarit, jotka kutsuttiin osallistumaan itse näyttelyyn, sekä valita muut näyttelyn osanottajat.

Kaskipuro oli mukana myös Suomen setelien suunnittelussa. Hän osallistui 1980-luvulla Suomen uusien setelien designtoimikuntaan, johon kuuluivat lisäksi pankinjohtaja Ele Alenius, professori Yrjö Blomstedt, dosentti Aimo Reitala, taiteilijaprofessori Lauri Ahlgren, setelipainon toimitusjohtaja Tor-Leif Huggare, tuotantojohtaja Heikki Taipale, intendentti Pekka Sarvas sekä sihteerinä toiminut  Antti Heinonen. Toimikunnan työn tuloksena syntyivät Suomen viimeiset markkamääräiset setelit. Seteleiden suunnitteluryhmää johti taiteilija Erik Bruun.

Lukuisista luottamustehtävistä voisi vielä listata joukon merkittäviä pestejä. Pentti toimi Suomen Taideakatemian hallituksen jäsenenä 1960-62 ja Valtion kuvataidelautakunnassa saman ajan, Ateneumin taidemuseon ostolautakunnan jäsenenä 1961-65, Suomen Taideakatemian edustajistossa 1969-78 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana 1977-78 sekä Eduskunnan taidehankintatoimikunnan jäsenenä vuodesta 1979 lähtien.